OULAINEN Eivät arvanneet Petäjäskosken nuorisoseuran toimijat, millainen remonttitarve toimitalossa odotti, kun tanssisalin lakkalattian lauta petti salin poikki kävelleen miehen kengänkannan alla. 1980-luvulla viimemmäksi remontoitu sali ei ollut saanut alapohjaan ilmaa. Hengittämätön tila oli muuttanut puunväristen lautojen alapinnat mustiksi. Saman sävyn ja pehmenneen pinnan olivat saaneet kaikki pohjan puuosat. Ne oli poistettava ja lattian alunen kaivettava auki uusien täyteainesten tieltä.
Ydinjoukko, johon kuului puheenjohtaja Antti Mäkelän lisäksi puolenkymmentä aktiivista miestä, tarttuivat toimeen. Viitisen vuotta sitten alkanut kunnostusurakka alkaa olla viimeistelyä vaille valmis. Takana on talkootyötä lukematon määrä. Epätoivon ei ole annettu iskeä, vaikka urakka on laajentunut sitä mukaa kun korjaustarpeita on löytynyt lisää. Rossipohjainen lattia on nyt maavarauslattia, jossa on uudet hiekat, eristeet, betonivalut ja pintamateriaalit.
– Olin päättänyt, ettei tämä seura lopu elinaikanani, pitkäaikainen seuratoimija Erkki Mäkelä toteaa motivoituneisuudestaan.
Lattialla kautta talon, kengänpohja kohtaa kovan pinnan. Hyvää lopputulokseen pääsemisessä on ollut haastetta.
– Talon kivijalka alkoi pettää, kun purkutöitä tehtiin. Kivijalkaa on uusittu kaikkiaan noin 40 metrin matkalta. Siksi ajaksi talo oli tunkattuna ylös ja kivijalan uudistustyö on tehty vaiheittain, Antti Mäkelä jatkaa.
Kolmeen kertaan laajennettu Petäjäskosken nuorisoseuran talo on uuden alun edessä. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta, kun seuratoiminta käynnistettiin kylällä. On eräänlaisen välietapin aika. Ensimmäisellä vuosisadalla meriittejä seuralle on kertynyt monesta. Kantavinta ja näkyvintä toimintaa on ollut harrastajateatterityö. Mäkelän Erkin muistikuvista esille nousevat paikalliskirjailijan kirjoittamat kantaesitykset ja taiteelliset kokonaisuudet. Kalliit kustannukset ja väkikato näyttämön molemmin puolin hiljensivät näytelmänteon. Esirippu ja äänitekniikka valospotteineen ovat jälleen paikoillaan. Rakennuspölyltä suojatut laitteet olisivat valmiina uuden esityksen käyttöön. Teksti, tekijät ja ohjaaja tarvittaisiin myös.
Vaiheittain tehty remontti on syönyt euroja ja miesten voimia. Ilman aktiiviporukkaa, joka teki työt talkoilla, talon korjaus olisi ollut tekemätön paikka. Avustukset ovat menneet rakennusmateriaaleihin. Oman arvokkaan tekonsa historiallisen toimitalon saneerauksessa talkoomiehet tietävät itsekin. Nöyryys pidättelee röyhistämästä rintaa. Seppo Sallmén toteaa korjaustöille olleen yhdestoista hetki. Oman käden jälki tuo tyydytystä. Uudistuksen kokivat myös saniteettitilat. Talo on kierretty nyt myös salaojilla. Monelle tekijälle remonttihommat eivät olleet seurantalolla ensimmäiset. Kokemusta on jo kahdesta aiemmasta rakennushankkeesta.
– Kuljun pikku-Matin kantti on aikoinaan siirretty tähän. Se on tämä vanha osa. Sitä on sitten jatkettu ja laajennettu, miehet muistelevat.
Kylän kotiseututyössä nuorisoseura haluaa olla vahvasti mukana. Talo on, ja sen toivotaan tulevaisuudessa olevan yhä enemmän, kaikkien kyläläisten käytössä. Eteenpäin vuosien saatossa onkin menty. Raja-aidat kylällä alkavat kaatua, näin miehet kokevat. Seuran tiloissa kokoontuvat muut kyläyhdistykset, taloa vuokraavat juhlijat ja yksityiset teemailtojen järjestäjät. Uusia ideoita ei tyrmätä vaan toteutetaan.
Nykyvuodet ovat tuoneet seuratoimintaan uusia tuulia. Keittiössä ovat tuoksuneet tuoreet piirakat, kun iltapäiväkerholaiset ovat leiponeet. Tie seurantalon katsomoon on tuonut väkeä maakunnista seuraamaan teatteriesityksiä, mutta myös iltamiin. Nyt parketti on paikoillaan ja liukastusaineet levitetty. Tarvitaan vaan lisää innostuneita tekijöitä ottamaan ja jakamaan vastuuta seuratoiminnan seuraavista vuosikymmenistä.
Sirpa Kortet
sirpa.kortet@sps.fi